Tuesday, October 27, 2009

Mongoliin nuuts towchoo

Delhiin uls ornii hil hyazgaar, uls tur, gun uhaan, technology, baildah urlag, hudaldaa, huvtsas, urlag, uran zohiol, hel soyoliin hureend CHingis haan, Mongoliin ih gurnii uldeesen nulee mash ih. Ene nomond negen suu bilegt hun delhiin uchuuhen untsegees (bor gerees)ehlen Delhiin ih gurniig baiguulj orchin uyeiin tuuhend muree herhen uldeesen uneheeriin gaihamshigt unen bodit tuuhiin talaar uguuleh bolno. Chingis haan geheer l bidnii tarhind aluurchin, tsust yargachin, irgenshsen hugjiltei niigmiig ustgasan zerleg nuudelchin, moritonii tuhai tuseeldeg. Gevch unendee bol Chingis khan Aziin soyoliig Europiin soyoltoi holbon ugch ul tuseelegdem shine technologi, hudaldaa, oyun sanaanii uriig tarij ugchee. Chingisiin ongon nutgiig eren haih az tohioson Professor Jack Weatherfordiin buteeld CHingis haanii gaihamshit tuuhees, tuunii hojmiin zalgamjlagchid, tednii baildan daguulal, delhiig herhen uurchilsen talaar bichsen. CHingis haan buslen tsohih, hurdtai dairalt, baildaanii urlag, zevsegiig gaihamshigtaiaar uurchilen huvsgaj, taliin nuudelchin Mongolchuud Aziig ezelj, Islamiin yertentsiig muheej, Europiig donsolgoj chadjee. 100000 tseregees hezee ch hetreegui CHingis haanii udirdsan Mongoliin tsuuhen tseregt armi Romiin ezent gurnii 400 jil bolj ezelsen gazar nutag uls ornoos ch iluu ihiig yerdee 25 han jild ezeljee. Sibirees Enetheg, Vietnamaas Ungar, SOlongosoos Balkan hurtelh augaa uudam nutgiig ezelsen Mongoliin ih guren delhiin gazar zurgiig ahin shineer uildej, salangi tusgaar haant ulsuuddig negen shine yertentsed argamjij chadsan tuhai uguulsen. Zohiolch tsaash ni Mongolchuud baildan daguulaliin masteruud tudiigui ezent gurnee togtoon barihdaa uhaalag, tasraltgui bodlogo yavuulsan suu bilegtnuud baiv gejee. Yamar ch untsegees harsan CHingis haaniig hemjih hemjuur ni tuuniig hiij buteesen zuil bolno. CHingis haan tsoo shineer setgegch udirdagch, huchtei zahirgaa huuliin dor mash olon gurniig zangidsan anhnii hosgui udirdagch bugeed shashnii erh chulee, surguuli soyoliig uusgeh, diplomot yosiig togtoon, hun ardiig erh chuleetei bolgon, hudaldaanii shine zamiig neesen. TUunii buteesen hudaldaanii zam ni ashigtai zah zeeliig buteen, shine technologi, shine mergeshil, shine sanaag ugsen. Mongolchuud delhin tuuhend anh udaa tsaasan mungiig, shuudangiin uilchilgeeg anh nevtruulj, nom hevleh, uher buu, luujin g.m technologiin huvisaliig hiisen. MOngolchuud undesniii hool hunsee hereglen, huvtsas, umdiig heregleh soyoliig delhiid taraasan. Mongolchuud delhiin tuuhiin gol tsag hugastaand amidraliin shine zamiin uran barilgachid baijee. Hargis hertsgii, bichig useggui hemeegdehees uur tsolgui CHingis haan, nuudelchin Mongolchuudiin unen tuuhiig Jack.Weatherford uneneer ni uudlan bichjee. Guivuulsan unen tuuhiig zasan zalruulsan Unge gyalbaa tsatsruulsan enehuu buteel ni augaa ih udirdagch, tuunii aldar suu, tuunii egel daruuhan unen dur turhiig haruulsan. Odogiin bidnii orchin tsagiig herhen CHingis haan buteesniig dahin ergej shineer harahiig Weatherfordiin buteel urialan duudaj abian, Jack Weatherford ni Minnesota mujiin Macalestar Collegiin ugsaatnii zui, hun sudaalch professor bugeed Indian Givers, Native roots, Savages and Civilization, THe history of MOney zereg nom bichjee. 2-r heseg Jack. Weatherford. Genghis khan and the making the modern world. Nomiin udirtgal. Mongoliin zaluu uyeiihend zahih ni: Amin Mongoliin tuuhiig hamgaalan uldeheer Altan amia duraar zoliosloson Augaa ih uhaant mergedee Amid yavaa nasandaa hezee ch buu martaarai. (Weatherford. Bidend surgamjtai zahias heljee) Enehuu sur javhlant ezenii ner Chingis khan Erin zuundaa tereer aldar suugaa manduulj Ene delhiin haa ch tuunees uur Egel buhnii shuteen ugui bailaa. (Yertentsiin eznii domog) Chaucer. c.1935 Orshil heseg: Ereed olohgui Delhiig baildan daguulagch 1937 on. Olon zuunii turshid ezen CHingisee bishren deedelj, hairlan hamgaalj irsen unen susegt lam nariin nutag Shanhiin hiidees Saran goliin daguu CHingis haanii sunh uzegdsengui. 1930 onii uyed Staliniig tahin shutegchid lam nariin soyol urlag, suseg bishreliin esreg udaa daraa turemgiilel uilden Mongoliin 30.000 lamiig alj huneesen. Eelj daraalan sum hiidiig suitgen tonoj, lam nariig buudan alj, gelenmaa nariig doromjilon huchirhiilj, nomiin san, sudar nom, urlagiin buteeliig galdan shataajee. Ezen CHingisiin sunsees avral ersen lam nariin ami nasiig naidvartai hamgaalahaar Ulaanbaatart homoroglon barivchilj avchirav. Gevch ted hezee ch ergen irsengui... Tuv Aziin gund zuunaas zuun damjuulan Munh tengeriin huchin dor har, tsagaan suldet tsugaa deedlen irsen taliin malchin baatruud. CHingis haan tsagaan morinii suuleer hiisen tsagaan suldet tugaa enhiin tsagt hereglej, har morinii suuleer hiisen har suldet tugaa dain dajinii uyed hereglej irjee. Ezen CHingisiin Tsagaan suldet tug tuuhiin urtad alga bolj, har suldet tugaa Mongolchuud hamgaalan uldjee. 16-r zuund CHingis haanii udam ugsaa under gegeen Zanabazar suldet tugaa shiteh zorilgoor Shanhiin hiidiig baiguuljee. Ene hiidiig zalgamjilan suusan olon lam nar aluulj har har suldet tug ezengui bolov. Suldet tugaa hiih hojimoo delhiin taliig baildan daguulah mongol morid ezen haand hangalttai baijee. Balchir huu, hojmiin ih ezen CHingis baga nasandaa doromjlol, yaduural, ushee avalt, murden mushgeltiin dund usch, amidraliin uhel muheliin dund baga nasaa ungereej hatuu hetsuu amidralaas yer busiin har uhaaniig surchee. Baga nasandaa duugee huneej, daisandaa olzlogdon, orgon zugataaj baijee. Baga nasandaa nohoinoos ain uildag huu hojmiin delhiig daguulsan suut hun bolson. Amidraldaa chingis haan hoyor ih nuherlel buteesen. Nasan bagiin unench nuherlel, ider nasnii daisan boldon Jamuh, hojmiin ih baildan daguulagchidiig turuulsen nasan turshiin hairt hun Burte hatnaa oljee. Gobi, Shar murniig gatlan Hyatad gurniig baildan daguulj, TUrk, Persiig ezelsen. CHingis haanii baildaanii shildeg urlagiig ezemshin, hund zevsegt daisnaa hungen zevseg, hurd hucheer amarhan diilj bailaa. CHingis haan uuriin humuust baildah urlagiig zaahiin hajuugaar ezelsen gazar nutgaa uyes ueyed, olon zuunaar, gurvan uyedee udirdan zalah erdmiig zaajee. 25 han jild Romiin huchirheg gurnii 400 jild ezelsen gazar nutgaas ch iluu nutag, gurniig ezeljee. Niit ezelsen ulsiin too, ezelsen gazat nutgiiin hemjee, niit hun amiin toogoor delhiin tuuhend garsan busad baildan daguulagchidaas darui hoyor dahin ih bailaa. Mongol moriton baatruud morin tuurai hureh gazar, Nomhon dalain huveenees Gazariin dundad tengis hurtelh nutgiin usaar moridoo usalj baijee. Orgil uyedee, Mongoliin ih guren 11-12 saya havtgai durveljin gazar nutgiig ezelj, Afrik tivees iluu gazar nutag, Hoit Americ, Canad, Meksic, Kariviin ornuudiig niiluulsnees ch iluu asar uudam nutgiig ezelj orshjee. Sibiriin huiten taigaas, Enethegiin haluun bus, Vietnamiin tsagaan budaat nutgaas Ungariin tarian talbai, Solongosoos Balkan hurtel telen orshij baijee. (P.S. Garahdaa ch uhehdee ch ter emeeleesee hovhordoggui gandan buurahgui huchtei zuun myangahan moriton) orchin uyeiin gazriin zurgaar bol 30 ulsiig bagtaasan, 3 terbumiig baildan daguulj chadjee. 13-r zuund CHingis haan delhiin gazriin zurgiig ahin shineer buteelgesen. Tuunii urlan buteeh uhaan ni had chuluund bus undestendee orshij baiv. Mongolchuud Zuun Europiin olon tarhai jijig ulsiidiig, Oros orniig negen tsul guren bolgon negtgej, zUun Azid gurvan uyeiin turshid Hyatad gurniig negtgen, udirdan zalj ih guren baiguulsan. CHingis haanii Mongoliin ih guren olon irgenshsen soyolt ulsuudiig negtgen argamjsan. 1162 ond Temuujin tureh uyed ene olon soyolt ulsuud hursh zergeldee ulsaa medehgui shahuu bailaa. Hyatadiin tuhai Europ medehgui, Europiin tuhai Hyatad sonsoogui bailaa. 1227 CHingis haan nasan boloh 65 han jild edgeer uls gurnuud uur hoorondoo diplomat arga, hudaldaa naimaagaar salahiin argagui holbogdson bailaa. Tereer hudaldaanii tatvariig bagasgan, emch, bagsh, murgelch, bolovsrold zoriulj baiv. CHingis haan ene olon ulsad zoriulsan negdmel hudaldaanii chuleet busiig uusgen, too burtgeliin huuli, olon ulsiin shuudangiin systemiig anh udaa bii bolgojee. CHingis haan bayan tansag amidaral, ed hurenged shunalgui, uls gurnii amgalang erhemlen, ard tumend bayalagiig taraaj baijee. Chingis haan munh tengeriin huchin dor negdsen negen huuliar olon ulsiiin huuliig bii bolgoson. Ter tsagt Chingis haanii huuli ihenh uls gurnii zahiargchaas avaad engiin honichind uilchilj baijee. Uunii tuld olon urvagch, deeremching ustgaj baiv. Tereer shashnii erh chuleeg erhemlen, olon undesteng negtej chadjee. CHingis haan baritsaand avahaas tatgalzan, tuunii orond diplomat yosiig erhemlen turiin altan argamjaar gurnee enh amgalan bailgaj baiv. CHingis haanii Mongoliin ih gurnen 150 jiliin tursh tsetseglen hugjsen. Tsag hugatsaanii erheer ih guren olon huvaagdsan ch hojmiin ur udam ni, jisheelehed Moguliin haant uls Enethegiig 1857 hurtel zahirch baiva. Angliin huchin irj suulchiin haan Bahadur (baatar)Shah (haan) II, tuunii hoyor huu, achiin hamt tolgoig taslah alsnaar Moguliin uls buren muhjee. CHingis haanii udamiin Alim khanii uls, (Buhariin ezen) Uzbekstanid Orosiin huvisgal (1920) hurtel orshijee. Tuuh bol olonh augaa ih humuusiin uhleer, duuren. 33 nasandaa Ih Alexander haan Babylond aluulj, tuunii hureelegchid ni ger buliig ni ustgajee. Juli Zesar zaluugaaraa Romiin senat nart horlogdon uhej, Napoleon Bonapart ih baildan daguulaliinhaa daraa gantsaardan uhej bailaa. Harin barag 70 nastai CHingis haan uuriin hairt humuuseeree hureeluulen aldar suutaigaa hamt amgalan munhed noirsson. Plani Di Carpini tuuniig ayangand nirguulj nasan uud bolson gej, CHingis haanii ach huu Huvalain Mongoliin ih Yuan hurend ailchilsan Marco Polo nomondoo CHingis haaniig sharhnaas bolj, zarim eh survalj tuuniig horlogdson gej bichjee. Uur negen domog bol Tangudiin haanii id shidiin hucheer uhsen geh medee bii. Bas uur neg ni Tangudiin olzlogdson hatan tuuniig horloson gejee. Bor gert turen yertentsiig baildan daguulsan CHingis haaniig bas haan gertee nasan uud bolson gedeg. Ih Chingis haaniig nasan uud bolsnii daraa tuunii ariun shariliig tursen nutagt ni zaljee. (P.S. ISgelen myangan agtnii tuvergeend noirssoon CHingis haan,Ingen temee uiluulsan Haldashgui ongon Deluun boldog) CHingis haan magadgui delhiin tuuhen deh baildan daguulagch naraas hamgiin olon guuriig buteesen hun. Mongolchuud tarhsan gazar nutagtaa hudaldaa ariljaag neehiin satsuu shine sanaa medlegiig delgeruulj yavjee. Mongolchuud German uurhaichinf Hyatadad, Hyatad emchiig Persed avaachsan uls. Parisaas Mongoliin huurai tald barilga bariulahaar tumerchin avchirch, Angli yazguurtang gegeeruleh uild yavuulj, Hyatad huruunii heeg Persed uldeelgej chadsan. Mongolchuud Hyatadad CHristiin sum barihiig sanhuujuulj, Buddist sumiig Persid, Muslim Koran sumiiig Orost bariuljee. Dariig buteen, uher buu hiijee. CHingis haanii ach huu Hubilai tsaasan mungiig anh delhiid gargaj, buh huuhded undsen bolovsrol olgoh anhan shatnii surguuliudiig baiguulsan. Mongolchuud 10 myangan jiliin tsag toonii bichgiig gargan mash unetei gazriin zurgiig uildsen. Europiin haad, Romiin Poptoi Mongoliin ih guren haritsaj bailaa. SHine technologi, medleg, sanaa, hudaldaanii huchin chadal ni Europiin sergen mandaliig avchirsan. Mongolchuudaas damjin orj irsen shinechleiin achaar nom hevleh bolomj burden Angli heleer bichsen anhnii zohiol Geoffrey -n Canterbury tale buyu Mongolin CHingis haanii tuhai nom 1395 ond hevlegdsen. Urgeljel 3-r heseg CHingis haanii tuhai mash olon yanziin medeellees bid tuunii amidraliin talaar bichsengui uldlee. Ali ch baildan daguulagchtai adil bus tereer uuriin zurag hurgiig uldeesengui. CHingis haan hezee ch uuniig zuvsheereegui aj. CHingis haanii dur turh negent uldeegui bolohoor delhii uneeder zuvhen tuseelj baina. Nasan uud bolsnoos hoish buten hagas zuun ungerehed olon soyol irgenshilt tumen olon yanzaar zursan. Hyataduud huchirheg baatar eriin duriig bus hugshin hunii dureer, Persuud CHingis haaniig Turkiin sultan adilaar, Europuud hargis buduuleg dureer uursdiin undesten bolgon zurj uldeesen. Mongoliin buuts uund baigaa buyu.) Tuuh zohiogchid, tuuhchid Chingis haanii baildan daguulaliin tuhai on saraar bichihees tuunii undsen mun chanar, zan aash, huviin amidraliig bichsengui. Nuuts buhnee uldeen nuuts heveeree uldjee. Hyatad, Pers tuuhchid domgiin chanartai eh survalj ashiglan harin uye zalgamjilsan Mongoliin Ezent gurnii uyed tuuhee bichihiig hicheejee. Rasihd Al Din bichihdee ene buhen gadnii nuleenees hamgaalsan nuugdmal zuil gejee. Tuuniig mash olon yanzaar tuseelen olon hureg zurag zursan. Solongosoos Armen hurte, ted CHingis haanii tuhai olon ulger domog zohioson. Nuugdmal bodit tuuhees gaduur tuuniig hargis alan hyadagchaar l tuseelj baijee. CHingis haanii tuhai, Mongol neriig hurtel olon yanzaar tuuhiiin uneniig saarmagjuulahaar bichij baiv. 19-r zuund hamgiin muuhai uvchiig Mongoliod hemeen zarlaj Mongolchuudiig doromjilih bolson. Orosuud huchirheg boltoloo udsan ni, Japanii tsergiin huchin ustelee udsan ni, Persuud hursh orondoo diildej baisan ni yerdee Mongolchuudiin hiisen baildan daguulal bailaa. Enetheg Britanii coloniig eserguutseh chadvargui bailaa. Arabiin uls turchid helehdee atomiin bumbegiig Americaas uridan arabuud hiih baisan. Hervee Mongolchuud Arabiin nom sudar, hotiig ustgaagui bol.. 2002 ond Afganid Americiin huchin orohod Taliban tserguud Americiin tserguudiig Mongolchuudtai adiltgan helsen. 8 zuunii turshid Afganid suurishsan Mongoliin ur udam Hazaruudiig olnoor yargalan alsan ni uuntei holbootoi. Saddam Hussein helehdee Americuud negen turliin Mongol gej helsen. CHingis haanii turelh nutag Mongol 20-r zuund communismiin nuleen dor delhiin ulsaas angid bailaa. Mongoliin tuuhiiin undsen barimt bichig Mongoliiin Nuuts Tovchoo mongol heleer uldeegui tudiigui oldoogui ni CHingis haanii ongoniig haihtai adil nuuts heveeree uldsen. 20-r zuund 2 tom ahits garsan ni CHingis haanii unen tuuhiin barimtuud ilersen yavdal. Beejingiin nomiin sangaas negen erdemten sudlaach nuutsaar hulgailan hyatadaar bichsen huulbar Nuuts Tovchoog delhiid delgesen. Gevch ene ni turelh mongo heleer bus hytad huvilbar baisan. Iinhuu ungersen zuunii eheer Mongoliin nuuts tovchoo Mongoliin nuuts tuuh delhiid ergen irsen. 1953 Stalin nas barj, 1961 ond Mongol uls Negdsen Undestnii baiguullagiin buren erht oron bolsnoor Mongoliin tuuhiin talaar tsuvral medeelleiig ard tumend gargaj ehleheer bolson. 1962 on buyu CHingis haani mendelsen 800 jiliin oig temdeglen Tumer-Ochir, zasgiin gazriin hoyordahi erh medel buhii hun CHingis haanii tursen nutag Onon goliin derged erdemtediin chuulgan huralduulsan. Mark, CHingis haanii husheeg bosgon, CHingis haanii alga bolson har suldiig husheend munheljee. 800 zuunii daraa hurtel CHingisiin har suldet tug oyun sanaanii gun utga chanaraa hadgalsaar bailaa. Oros, Hyatad guren Mongoliin nuleen dor orsshon tuuhee niited delgehguin tuld tuuniig haaj bailaa. Tiinhuu Tumer-Ochiriig alban tushaalaas ni huuj, nutag zaan, hojim busdiin gart zerlegeer sejigteigeer amia aldsan. Chingis haan, tuuhiiin talaar duugarsan hen buhniig shiitgej shorond horij bailaa. Tumer-OChiriin basgsh baisan buruutnaar Hudeegiin Perlee shorond orj, olon seheetnuud ajilgui bolj nutag zaagdsan. Ted emnelgiin tuslamj avah , ajil turel hiih erhgui bolon shiitgegdsen. Enehuu 800 jilin oin tsag muchid CHingis haanii har suldet tsug ahin uzegdeegui. Harin gadaad uls ornuud Oros, German, Frants, Ungar ulsuud Nuuts tovchoog hurvuulen orchuulj eheljee. Mongoliin tuhai unen bodit medeelelguigeer, eh survaljguigeer sudalgaa hundreltei uchirch baiv, 1970 ond Mongol angliar hevlegden garlaa. Tuuhiin aguulga, ner us zuin utga, gazarzuin tomyololuud turelh nutagt ni ochin sudlahaas naash tuuhiin unen barimt bolohgui bailaa. 20-r zuund garsan hoyordahi tom ololt ni 1990 ond garsan. Communiszmiin nuleenees garch Mongol uls Aziin gund anhnii ardchilaliig baiguulj, delhiin busad orond uud neelttei bolson. Iinhuu ene uyes gadaadiin erdemted CHingis haanii turelh nutagt ni sudalgaa hiih buren bolomj neegdsen. Minii (Jack Weatherford) sudalgaa Hyatad, Dundad Azi, Europiig holboson Torgonii zam, delhiin hudaldaanii tuuhen deh nuudelchin ard tumnii tuuhiin uureg roliig sudlah zorilgotoi biasan. Beejingees avaad Tuv Azi, Turk hurtel tuuhen hotuud, nomiin sanguud, tuuhch erdemtedtei uulzaj yavlaa. 1990 onii eheer l Sibiriin mongol gazar nutag Buriat ulsad anh ochloo. Tuuhiiin zamaar mushgen Oros, Hyatad, Mongol, Uzbekstan, Kazakstan, Tasikstan, Kyrgizstan, TUrkmenstanaar ayalsan. Mongol gazar nutgaas tasran garsan Turkiin ertnii nuudliin zamaar mushgej bailaa. Daraa ni Marco Pologiin uldeesen Umned Hyatadaas Vietnam hureh zamaar, Malacca-s Enetgheg, Arabiin uls, Venezed ochson. Enenhuu olon ayalal asar ih medeelel ugsen hedii ch minii bodsonoor aria uur bailaa. Minii az tushsen enehuu urt udaan hugatsaanii ayalal sudalgaa maani 1998 ond Mongold irsneer erliin suuliin buteeldee orno bolno gej bodson. Chingis haanii zaluu nasaa ungeruulsen nutagt hiih sudalgaa maani tiim ch udaan urgeljilehgui gej tootsoj bailaa. Gevch ene ayalal maani ahin buten tavan jileer urtsaj, minii tuseelsnees iluu ur duntei bailaa. Mongolchuudiig ezen haanaa gun hundetgedeg, erh chuleet uls bolohiig medersen. CHingis haanii ner yum buhen deer aldarshij bailaa. Gevcj ene hun hen be? Mongoliin erdemten nuhed, zaluustai nuherlen bidnii hamtarsan buteel ehelsen. Bid CHingis haanii ongoniig olohoor haisan. Buten uder morior 50 mile yavahdaa modon emeel, mongol deel, busnii uchiriig oilgoson. Halaasandaa hadgalsan hatuu aaruuliin chuhaliig oilgoson. , N=4 Tugsgeliin buleg CHingis haani munhiin ariun dogshin suns Eh tuuhee martsan nit a bidnii buruu yu? Jargalsaihan .D Gengis haanii Mongoliin ih guren delhiin tuuhen deh nuudelchin ard tumnii buteesen hamgiin suulchiin hamgiin tom guren bailaa. CHIngis haan nuudelchin, suurishimal ard tumnii hoorondoh dain baildaanii 10 myangan jiliiin udam zalgamjilj baisan. ROmiin ezent gurniig unagaasan Hun nariiin adail buural tuuh. Genghis anh orchin uyeiin delhiin hudaldaa ariljaa, hariltsaa holboo, negdmel ahuig uldeesen. Ter hun humuusiin sain saihnii tulee shine zuiliig buteej baisan. Mongoliin armi delhiin gantsaarchilsan soyol irgenshiliig muheen negdmel soyoliig avchirsan. Heden zuunii umne CHingis haan halisan ch gelee CHinigs haani sur javhlan odoo bidnii uyed sonsogdoj baina. 2000 onii 4 sard Temuujin, tuunii ger buliin humuusiin gargasan 800 jiliin umneh nuuts zamaar ayalj yavlaa. Temuujingiin nasnii morind eremgii, tashaa urgen bustei mongol deeltei, malchin mongol huvguud heden zuunii umneh turheeree bidnii hajuud bailaa. Bid Temuujingiin 9 shargiin adil 9 moritoi yavsan. Mongolchuud nuudelchin mongol turheeree, zun bilgeeree gol gatlah guyehen gazriig, tsasnii nimgeniig medej chadna. CHingis haan delhii yertentsed asar ih zuiliig uurchilj chadsan. Harin Chingis haan tursen gazar shoroondoo yug ch uurchilehiig zuvsheereegui egel turheer ni hadgalsan. Nudee anih horomdoo Hyatad, Enetheg, Europ hursen mongol moridiin uurseeg odoo ch bi sonsoh met boldog. Arhiniii deejees baigali delhiidee gurvantaa urgeh yosiig bi medersen. Chingis haanii Mongol undesten odoog hurtel orshsoor, Nadad tuslahaar irsen hen buhend talarhalaa herhen ilerhiilehee bi medehgui. Sarlag unaad bidend us duhuulj ugch bui jaahan ohiniig, uur negen uder nadad jims aaruul avchirch hen negen, negen saihan uder nadad shine angiin mah avchirch ugeh zaluu anchin huug bi yaj martaj chadah bilee. Malchid uursdiin oron gertee tuhtai bailgahiin hajuugaar id�e budaagaar dailj, hen negen ni nadad unah mori, ideh honi avchirch ugch baisan. Hugshin buural mori unaad yavahiig ni haraad, 4 saihan zaluu bidniig chonotoi gazraas hamgaalan tusalj baisan. Ted nadad angiin ever, jijighen modon mori, honi yamaa, beleglesen. Buu udganuud bidend amjilt yereej, lam nar arts hujeer san tavij bidend tusalj baisan. Zarim humuus jijighen chuluu ch beleglej dursan yavahiig belegsheen bailaa. Ene buh setgeliin belgiin hariug bi hezee ch tulj diilehgui. Mongol duu gedeg hamgiin saihan beleg bailaa. Hen negen duulahad ni minii uram sergej yavlaa. Urt udriiin ayand aljaasan biye setgeliig jaahan ohinii miniii umne zogson bishuurheh atlaa yaruuhnaar duulah ayalguu sergeej baisan. Morin huur, amitanii ayalguug duurian, mori yantsgaah ene saihan hugjim, tal shigee saihan urtiin duu ene buhniig bi martaj chadahgui. Mongoliin aldart duuchiin Norovbanzadiin ayalguu, Chingis haanii Jargalsaihan, delhiin shildeg hugjmiin zohiolch Jantsannoroviin ayalguu ene buhniig bi martaj chadahgui.

3 comments:

  1. My compliments for your blog and pictures included,I encourage you to photoblog,

    http://photosphera01.spaces.live.com

    Greetings from Italy,

    Marlow

    ReplyDelete
  2. hey nadad neg ym olj ugch tuslaach mongoliin 33 haanii neriig hed heden ond bsan bvgdiig nio olood uguuch pls

    ReplyDelete
  3. Сайн байна уу?Эх сурвалжтай,эмх цэгцтэй маш сайхан бичвэр болжээ.
    Баярлалаа.

    ReplyDelete